Alkuaineet - mangaani

Mangaani

Elementti mangaani

<---Chromium Rauta --->
  • Symboli: Mn
  • Atomiluku: 25
  • Atomipaino: 54,938
  • Luokitus: Siirtymämetalli
  • Vaihe huoneenlämmössä: Kiinteä
  • Tiheys: 7,21 grammaa kuutiosenttimetrissä
  • Sulamispiste: 1246 ° C, 2275 ° F
  • Kiehumispiste: 2061 ° C, 3742 ° F
  • Löytäjä: Johan G.Gahn vuonna 1774
Mangaani on jaksollisen taulukon seitsemännen sarakkeen ensimmäinen osa. Se luokitellaan siirtymämetalliksi. Mangaaniatomeissa on 25 elektronia ja 25 protonia, joissa on 30 neutronia runsaimmassa isotoopissa.

Ominaisuudet ja ominaisuudet

Vakiotilanteissa mangaani on kiinteää metallia, jonka väri on hopeanharmaa. Monin tavoin mangaani muistuttaa rautaa, joka on jaksollisen taulukon vieressä oleva elementti. Puhtaassa muodossaan se on niin hauras, ettei sitä voida työstää rikkomatta.

Puhtaalla mangaanilla voi olla kiiltävä pinta, mutta se pilaantuu, kun se altistuu ilmalle. Se myös ruostuu tai hajoaa joutuessaan kosketuksiin veden kanssa.

Mangaani on melko aktiivinen alkuaine ja voi muodostaa useita hapetustiloja. Vakain on +2.

Mistä mangaania löytyy maapallolta?

Mangaania löytyy enimmäkseen Maan kuori missä se on kahdennentoista yleisimpiä elementtejä. Sitä löytyy useista mineraaleista ja malmeista, kuten pyrolusiitista, bruaniitista ja psilomelaanista. Hienoja määriä löytyy sekä merivedestä että ilmakehästä.

Suurin osa maailman mangaanista löytyy Etelä-Afrikasta ja Australiasta. Tärkein louhittu malmi on pyrolusiitti.

Kohtuullisen määrän mangaania odotetaan myös olevan merenpohjassa. Tämän mangaanin korjuu on kuitenkin ollut epäkäytännöllistä ja liian kallista.

Kuinka mangaania käytetään nykyään?

Suurin osa teollisuuden tuottamasta mangaanista on tarkoitettu metalliseosten tuotantoon. Sitä käytetään laajalti teräksessä, mukaan lukien erittäin vahva teräs, ja ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Sitä käytetään myös alumiiniseoksissa, pääasiassa juomatölkeissä, joissa se lisää korroosionkestävyyttä ja auttaa jäykkyydessä.

Muita sovelluksia ovat akut, lisäaineena bensiinissä, pigmentti maalissa ja väriaineina keramiikassa ja lasissa.

Mangaanilla on tärkeä rooli biologisessa elämässä. Sitä käyttävät monet entsyymit. Ihmiskehossa se on tärkeää vahvojen luiden sekä maksan ja munuaisten toiminnalle. Se on tärkeä myös kasvien fotosynteesiprosessille.

Kuinka se löydettiin?

Ensimmäinen tiedemies, joka eristää alkuaine mangaania, oli ruotsalainen kemisti Johan G. Gahn vuonna 1774. Muut tiedemiehet olivat tienneet alkuaineen olemassaolosta ennen tätä, mutta kukaan ei ollut pystynyt eristämään sitä.

Mistä mangaani sai nimensä?

Nimi tulee latinankielisestä sanasta 'magnes', joka tarkoittaa magneettia. Se saa tämän nimen, koska sen yhdisteitä käytetään lasin valmistuksessa. Älä sekoita, vaikka nimestään huolimatta mangaani ei ole magneettista.

Isotoopit

Mangaanilla on luonnossa yksi vakaa isotooppi, mangaani-55.

Mielenkiintoisia faktoja mangaanista
  • Sitä pidettiin aikoinaan osana 'rautaryhmää', koska se oli siirtymämetallien ja raudan rivillä ja sillä oli samanlaiset ominaisuudet kuin raudalla.
  • Uskotaan, että liiallinen altistuminen mangaanille voi aiheuttaa joitain neurologisia (aivojen) häiriöitä.
  • Vaikka tarvitsemme sitä selviytyäkseen, kehomme ei voi varastoida mangaania.
  • Mangaanidioksidia käytettiin maalina tuhansia vuosia sitten.
  • Aikuisen ihmisen kehossa on yhteensä noin 12 mg mangaania.


Lisätietoja elementeistä ja jaksollisesta taulukosta

Elementit
Jaksollinen järjestelmä

Alkalimetallit
Litium
Natrium
Kalium

Alkalimetallimetallit
Beryllium
Magnesium
Kalsium
Radium

Siirtymämetallit
Scandium
Titaani
Vanadiini
Kromi
Mangaani
Rauta
Koboltti
Nikkeli
Kupari
Sinkki
Hopea
Platina
Kulta
Elohopea
Siirtymän jälkeiset metallit
Alumiini
Gallium
Usko
Johtaa

Metalloidit
Boori
Piin
Germanium
Arseeni

Ei-metallit
Vety
Hiili
Typpi
Happi
Fosfori
Rikki
Halogeenit
Fluori
Kloori
Jodi

Jalokaasut
Helium
Neon
Argon

Lantanidit ja aktinidit
Uraani
Plutonium

Lisää kemian aineita

Aine
Atomi
Molekyylit
Isotoopit
Kiinteät aineet, nesteet, kaasut
Sulaminen ja kiehuminen
Kemiallinen liimaus
Kemialliset reaktiot
Radioaktiivisuus ja säteily
Seokset ja yhdisteet
Yhdisteiden nimeäminen
Seokset
Seosten erottaminen
Ratkaisut
Hapot ja emäkset
Kiteet
Metallit
Suolat ja saippuat
Vesi
Muu
Sanasto ja ehdot
Kemian laboratorion laitteet
Orgaaninen kemia
Kuuluisia kemistejä